lauantai 27. syyskuuta 2014

InBodyn tulokset

Kävimme tosiaan kesän alussa InBody-mittauksessa Myötätuulessa, ja uusi mittaus tapahtui nyt elokuun lopulla. Muutosta oli tapahtunut monenlaista.

Muutoksemme olivat suhteellisen samanlaiset, joten erottelemme tulokset vain tarvittaessa :)

Painoa oli pudonnut molemmilta 5-7kg, mikä näkyi lähinnä menetettynä rasvana. Molemmilta oli viskeraalinen (eli vatsaontelon sisäinen) rasva tippunut huomattavasti, mikä oli lohduttavin uutinen koko mittauksessa!! :) Lihaksen määrä oli muuttunut +-100g. Lihastasapaino oli kummaltakin tasaisesti laskenut, mikä oli ihmeellistä, koska olimme aijemmasta poiketen käyneet kuntosalilla.Tämä tieto ei Maisaa ainakaan motivoi salilla käymiseen.. ;). Lihastasapainonlasku johtui kyllä todennäköisesti siitä, ettemme syöneet tarpeeksi, jolloin lihaksistolla ei ollut riittävästi energiaa kasvaakseen.

Rasvanmäärä siis oli laskenut, ja muuten pysynyt muut tiedot suhteellisen samana. Inbodyssa oleva "fitnesindeksi" on luku, mikä kuvaa kuinka terveelinen ihminen on mittauksen mukaan. Meillä molemmilla indeksi parani, mikä kertoo elämäntapojen paranemisesta.

Kaikenkaikkiaan olimme hyvin tyytyväisiä saatuihin tuloksiin. Muutos oli hillityn hallittua, ja paino oli pudonnut terveen maltillisesti. 

Inbody-mittaus on kyllä silmiä avaavaa, ja kertoo hyvin paljon sen hetkisestä terveydestä :) Muistutamme edelleen, että Kamkin Myötätuulesta voi varata ajan kyseiseen mittaukseen!! :)


- Juhani & Maisa

Viimeisiä viedään

Nyt on tämäkin projekti tullut tiensä päähän, olimme pari viikkoa kesälomalla niin viimeiset tekstit ovat odottaneet kiltisti luonnoksissa, ja tulevat julki nyt vähän myöhässä.. :)

Varsinainen elämäntapamuutos -vaihe on nyt virallisesti ohi. Fiilikset on vähän jopa sekavat, tuntuu että hirveästi oppi uutta ja oppi miten vaikeaa muutoksen toteutus voi olla, mutta samalla on myös epävarma olo, että onko tavat miten "juurtuneet" meihin pysyvämmin, vai palaako kaikki ennalleen.

Muutoksen teko ei missään nimessä käynyt ihan kädenkäänteessä. Tuntui, että arki pyöri vaan ruuan 
ja liikunnan perässä, mikä oli loppupeleissä aika kuluttavaa. Aika hyvin uudet tavat alkoi kuitenkin rullaamaan. Oltaisiin saatu ottaa kyllä rennommin, aika ankaria olimme itsellemme herkkujen suhteen kun ne kuitenkin alkoivat pysyä hallinnassa.. 

Kokeilujakso tapahtui siis kesälomalla, mikä oli siitä huonoa, ettei kummallakaan ollut "normaali" elämäntilanne, kun toinen oli työtön ja toinen kaksivuorotyössä. Tämän vuoksi arjessa jaksamista on vaikea arvioida "normaaliin" verraten. Mutta sen kyllä huomasi, että molempien keho jaksoi mukana arjessa ihan eritavalla kuin ennen.

Kaiken kaikkiaan fiilis on näin lopussa ihan hyvä. Hankalimmiksi asioiksi koimme lähenne ajan käytön (ruokailujen ajoittamisesta aina siihen, että osasi varata liikunnalle / ruuanlaitolle aikaa). Myös etenkin Maisalla oli välillä motivaatio kadoksissa liikunnan suhteen. Muistaaksemme emme kertaakaan perunut liikkumisia huonon ilman vuoksi. Jos jotain peruttiin niin syynä oli yleensä ennemminkin väsymys. 

Kesän aikana huomasimme, että asioiden tulee olla mielekkäitä jotta niihin sitoutuu. Juhani sai arvokasta oppia liikunnanohjaajaopiskelijana, että mitä tehdä lihaskunnolle, jos asiakas ei motivoidu kuntosalille. Myös itsekuria herkkujen kanssa on harjoiteltu ahkerasti ;)

Mitä tekisimme toisin?

Entistä paremmin ruokien ennakointia, jolloin pystyy paremmin välttämään kiireen, eikä niin helposti tule kiusauksia ostaa / syödä epäterveellisiä valintoja. Toinen asia on ehdottomasti rennompi ote. Vaikka ei nyttenkään turhia pingotettu, niin tietynlaista armeliaisuutta ja sallivuutta kaivataan. Ehkä nämäkin asiat korjaantuu tässä kun elämä normalisoituu taas.. :) uskoisimme kuitenkin,että HeVi-osasto on tullu ruokavalioomme pysyvästi, ja prosessoitu liha ja epäterveelliset herkut / pikaruoka jää jatkossakin vähemmälle.. :)

Pian vielä infoa mitä inbody paljasti kehossamme 3kk aikana tapahtuneen.. ;)

- Maisa ja Juhani

tiistai 12. elokuuta 2014

Ehkä kaikkee ei pidäkkää ymmärtää, mutta......

Argh! Tänään tuli kyllä salilla sellaset raget salia kohtaan että huhhuh! Toisaalta oli kyllä lohduttavaa oppia taas vähän omista mieltymyksistä! :D

Mutta oikeasti! MITÄ JÄRKEÄ salilla käymisessä on? Tai siis tottakai ymmärrän että se kasvattaa lihasta ja pitää lihaskuntoa hyvin yllä mikä taas edistää terveyttä kaikilla mahdollisilla tavoilla ja blaablaablaaa.. MITEN ihmiset oikeasti motivoi itsensä käymään siellä, sitä en ymmärrä. Nostan tankoa, mutta minkä takia? Voidaakseni lisätä painoa ja jaksaakseni nostaa senkin? Siis siistiä. Mua ei yksinkertasesti vaan motivoi se, että nostan tankoa voidakseni nostaa painavampaa tankoa, WHAAAAAAAAAAAT.


Niinkuin aikaisemminkin olen kertonut, niin en ymmärrä "hyvää kipua". En tajua, että mikä järki siinä on, että kun aluksi salilla sattuu ja kaikki on vaikeeta, niin sitten kun se vihdoin alkaa sujua ja muuttuu helpommaksi, niin mitä! Sitten lisätään painoa ja kaikki on TAAS vaikeeta ja sattuu ja raskasta. Ja sama kierre jatkuu. 

Tottakai se on hyvä että lihasvoimaa pidetään yllä, mutta ehkä mä en sitten vaan osaa yhdistää sitä salilla touhuamista (ja sen tuomia hyötyjä) arkeen. Itse tykkään lajeista, joissa liikunta tapahtuu "salaa". Esimerkiksi juoksuki on parempi, sillon sentään siirrytään paikasta A paikkaan B :D Tänään käytiin koittamassa SUP-melontaa, ja SE vasta siistiä olikin!!!! Liikuntaa tuli ihan huomaamatta, etenkin kun mentiin vastatuuleen ;);) Juhanin kanssa mietittiin, että mulle pitäis keksiä laji, joka olis mieleinen mutta kehittäs lihaskuntoa samalla. Yks laji mitä Juhani arveli mahdollisesti sopivaks olis kiipeily, siinäkin pääsee konkreettisesti etenemään. 


Mutta vaikka tässä kesän mittaan ollaanki salilla käyty pari kertaa viikossa, niin luulen että tulevaisuudessa tullaan ettimään mulle toinen keino pitää lihaskuntoa yllä! Ellei sitten tapahdu jotain mikä motivoi mua paremmin salilla touhuamiseen :D Mutta niinku päätin alkukesästä, että mä en suostu syömään pahaa ruokaa vaan sen takia että se olis terveellistä, niin yhtälailla en (haluais) suostua liikkumaan ilman, että nautin siitä.


Olen puhunut! :D

- Maisa



maanantai 11. elokuuta 2014

Ainekset perheriitaan ;)

Koska edessä on enää "loppusuora" ja takana pitkä hiljaisuus (koko projekti on tällä hetkellä aika tasaisessa vaiheessa niin ei olla viititty tehdä tikusta asiaa) niin päätimme tehdä kahden kuukauden kunniaksi isomman tekstin missä arvioimme omaa ja toistemme edistymistä :) Tarkoituksena on siis että arvioimme molempien edistystä siten että ei nähdä toistemme kirjoituksia ennen julkaisua :p Pian siis nähdään onko meillä sama näkemys aiheesta ;)

Juhanin edistyminen kesän aikana:

Juhanin näkemys:


Kaksi kuukautta elämäntapaprojektia kulunut ja jonkinlainen arki tästä on tullut. Esimerkiksi asioihin johon alussa joutunut kiinnittämään enemmän huomiota on nyt alkanut jo nyt tuntua todella kuuluvan tähän arkeen ja tapahtuu luonnollisesti. Ruokailussa automaattisesti otettua lautasmallin mukainen annos ja osaa ottaa ruokaa tarpeeksi, mutta kuitenkaan menemättä yli siinä, kohtuudella. Salaattia tulee hyvinkin syötyä olkoon missä päin tahansa ja sitä osaa tahtoa (Mummin ja Papan luona sekä kotona esim.) sekä itse tehtyä jos on tarve.  Kun kouluruokailu alkoi taasen niin huomasin, että meinasi jäädä kesällä opettelema annoskoko ihan unholaan ja palasi kouluympäristössä siihen tuttuun annoskokoon mikä se oli ollut koulun loputtua. 
 
Liikunnan suhteen on ollut omalla tavalla nihkeämpää. Salilla oon käyny ahkerasti ja usein jopa odottanu sinne pääsyä sekä siellä tehty sata lasissa hommia ja alkanu tuntumaan jo osana arkea. Muun liikunnan suhteen ollu hieman hankalampaa… Yksilölajit joita on tullu harrastettua kuten pyöräily ja juoksu ovat edelleen olleet vähän vähemmällä joka johtuu pitkälti siitä, ettei sitä oo jaksanu / ollu mielekästä. Yleensä (lue aina) juoksut hoituu Maisan kanssa yhdessä ja se on ollu ihan mukava kun on joku jonka kanssa on käynyt juoksemassa, yksin tuskin kävisin. Mielummin oon käyny muutaman kerran viikossa pelailee futista jos porukkaa on saatu kasaan. Onneksi pari kertaa viikossa on löytyny sen verran porukkaa, että pelit on saatu kasaan, mielellään pelaisin enemmänkin.

 
 

Maisan näkemys:

Mielestäni Juhani on jaksanut jopa yllättävän hyvin kesän ajan elää tätä :)  Juhani on aina ollut liikunnallinen, ja on kivaa huomata miten tyytyväisen oloinen kaveri tulee aina kotiin kun on päässyt pitkästä aikaa pelaamaan potkupalloa. Ehkä vielä useammin kaipaisin etenkin aamuisin Juhania mukaan kirmailemaan kanssani, mutta muistettakoon myös unen tärkeys ja ehkä se on muutenkin sallittua, etenkin jos on vaikka illalla menossa vielä pelaamaan! Juoksemistakin Juhani on oppinut sietämään, mutta ei se taida vieläkään se mieluisin urheilumuoto olla.. :D Myös salilla on tullut huomattua lievää turhautumista jos asiat ei suju niinku Juhani haluaa, huomaa kuitenkin miten täysillä se tekee ja yrittää,  mikä on kyllä ihailtavaa. 

Ruuan suhteen Juhani on ollut ihanan myötämielinen. Luulin saavani isot valitukset ylleni ehdottaessani punaisen lihan jättämistä lähes minimiin, mutta hyvinhän siipikarja ja kala on maistunut :) Ehkä suurin väittelynaihe on edelleen se, että vaikka meillä epäterveellisten asioiden napostelu jäänyt aika hyvin pois, niin Juhani ei sulata sitä ettei tasaisen ruokarytmin "ohi" ole tarkoitus syödä edes niitä terveellisiä (esim. hedelmiä) juttuja :D  Mutta aika hyvinhän tuo tottelee kun vähän tiukemmin asiasta sanoo ;) Vähän Juhani saisi päivittäistä energiamääräänsä lisätä, koska herran paino putoaa vähän liian paljon :) Juhani on luvannut asian korjata esim. sipseillä!

Ollaan otettu "motivaatiokuvia" (vaikka tavoitteena ei olekaan ensisijaisesti ollut ulkonäölliset seikat) aina kuukauden välein, ja kun alussa otettuja ja nyt tässä kuussa otettuja kuvia  vertaa, niin onhan Juhanissa tapahtunut silminnähden muutosta! Meillä on ensi viikolla varattu aika InBodyyn niin nähdään mitä kaikkea meissä onkaan muuttunut ;) Mutta ylpeä saa kyllä tuosta olla enivei :)


Maisan edistyminen kesän aikana:
Juhanin näkemys:

Maisan ruokailu on sujunut mielestäni hyvin koko kesän ajan ja suurempia ongelmia ei ole ollut. Kesän aikana Maisan ideat ruuan suhteen ovat monipuolistuneet ja etsii kokoajan uusia terveellisiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja tutuista ruuista. Suurimmat ongelmat Maisalla on ollut hetkittäisissä makeanruuan himossa ja kesätyöpaikan esillä olevissa herkuissa. Maisa on oppinut huomioimaan ns. ”turhan” makeanhimon ja sen turruttamiseen ilman, että tarvittaisiin karkkia yms. Kesän aikana Maisa on oppinut sanotaanko nyt vaikka tunnistamaan makuja erilailla kuten tumman suklaan maku on parantunut kesän aikana.
 
Maisan liikunta on lisääntynyt paljon kesän aikana joka on tuonut uusia asioita esille ja jollain tapaa voimistanut aiempia mielipiteitä. Maisan liikunnassa on kaksi pääliikuntatapaa, juoksu ja kuntosali. Maisan on puhunut, että tänä kesänä on löytänyt itsestään uuden tyypin, juoksijatyypin. Kesän alussa lähtenyt juoksuharrastus on jatkunut säännöllisen epäsäännöllisesti koko kesän ajan ja kaikkein mahtavinta on, että Maisa on kehittynyt ja laittanut itselleen tavoitteita juoksun suhteen. Kuntosalin suhteen Maisa on mieliala on tehnyt nousuja ja laskuja ja suunta näyttää jatkuvan alaspäin. Kuntosali alkoi hyvillä mielellä joka pikkuhiljaa on muuttunut pakkopullaksi ja pitäisi keksiä jotain vaihtoehtoista lihaskuntotreeniä.
 

Maisan näkemys:

Liikunnan suhteen on tapahtunut kyllä aika iso muutos kesän aikana; siitä on tullut osittain jo siedettävää ;)  Juoksemaan (hölkkää se varmaan on mutta juoksu kuulostaa kivemmalle) lähtee välillä jo jopa mielellään eikä se edes tunnu kovin pahalle. Tosin olen aika usein mennyt samaa lenkkiä mistä on tullut mun "mukavuusalue", ja vaikka tiedän ettei saisi aina mennä samaa lenkkiä, niin on se silti aina parempi kun sohvalla makaaminen. Olen myös oppinut armollisemmaksi itselleni, en enää ruoski itseäni "lyhyistä" lenkeistä, ja ymmärrän, että helteillä ei ehkä liian pitkät lenkit ole edes fiksuja. Mutta on ollut siistiä huomata miten hyvin keho jaksaa! Salilla käyminen takkuaa edelleen välillä ja paaahaaaastiiii. Sinne on kuitenkin tullut raahauduttua, mutta koska motivaatio ei ole ollut huipussaan, niin ehkei reeniä ole tullut tehtyä ihan 110% :sti... :( Mutta silti huomaa selkeästi ettei esim. selkä ole ollut yhtään niin kipeä / voimaton / väsynyt niin helposti, mikä on jo niin iso plussa, että ihan senkin takia voisi salilla käydä vaikkei se aina niin paljoa nappaakaan.. :) 

Ruokailu on mennyt omalla painollaan kesän ajan. Huomaa selvästi nyt ettei edes jaksa syödä samankokoisia annoksia kuin ennen, välillä oikeesti ihmettelee et miten sellasen määrän pystykään syömään. Luulisin kuitenkin että meillä olisi edelleen varaa höllätä ruuan suhteen. Etenkin kun nyt paino on saanut vielä tippua, mutta kun sen pitäisi vakaantua, niin pitää ruokailua katsoa vielä uudelleen. Esimerkiksi meidän herkuttelu on ollut nyt sellaista, että olemme kehitelleet "oikeista" herkuista terveellisempiä versioita, ja "oikeat" herkut ovat jääneet minimiin. Silti pidämme näitä "oikeita" ja "ituhippi" herkkuja ns. saman arvoisina. Tämän suhteen pitäisi oppia olemaan armollisempia :) Mutta toisaalta nämä "ituhippi"herkut ovat olleet jopa parempia, joten mikäs siinä ;D Mutta ruoka on hyvää ja sen tekeminen ja ideoiminen on kivaa, joten siltä osin tämä on ollut kyllä mukavaa, tosin ideat alkaa pikkuhiljaa loppumaan :o

Kahden kuukauden aikana koen saaneeni paljon irti terveellisyydestä, aika rennosti olemme ottaneet niinkuin kuuluukin, mutta vielä on varaa höllätä! Olen oppinut että kauas on pitkä matka, olen ottanut peruna kerrallaan ja opetellut hyväksymään itseni. Tähän asti kesä on ollut kyllä antoisa ja opettanut asioita itsestäni. Onneksi silti vielä on kesää jäljellä ;) 

__________________________________



Noniiiiin. Emme siis ole vielä lukeneet toistemme tekstejä joten hehe, tätä odotellessa :D Tekstit on kirjoitettu eri ohjelmilla jonka vuoksi fontit taitaa olla erilaisia, Maisa ei kuitenkaan jaksanut taistella niitä samanlaisiksi, joten pahoittelut siitä :D Pahoiteltakoot samalla myös kuvattomuutta! Nyt alamme lukemaan, katsotaan saadaanko perheriita aikaseks ;)

- Maisa & Juhani

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Liikunnan iloa ja ilottomuutta

Olen tässä nyt vajaan kahden kuukauden aikana pikkuhiljaa opetellut liikkumaan. Liikunnan suhteen asiat on edenneet vähän vaihtelevasti.. Salista en edelleenkää ole innostumalla innostunut, mutta kuitenkin käynyt siellä kiltisti ainakun "pitää". Välillä asiat on sujunut siellä paremmin ja välillä se on ollut lähinnä Juhanille kitisemistä että haluan pois sieltä. Yleensä sillonkin suurin syy on varmasti ollut väsymys. Kitinäkerrat on yleensä ollut suoraan aamuvuoron jälkeen keskellä pitkää työputkea.. Mutta toisaalta oon yrittäny olla itselleni armollinen siitä että olen ylipäätään lähtenyt sinne salille ja jopa tehmyt jotain, vaikka motivaatio on ajoittain ollut aivan nolla.

Juoksemisen olen kokenut salia positiivisemmaksi kokemukseksi. Ekan 1,5kk juoksin aktiivisen paljon! Se, että ylipäätään pystyn juoksemaan useamman kilometrin on paljon enemmän mitä toivoin, saatika kun pisimmät lenkit on olleet 10km tienoilla, ja lyhyemmällä lenkillä olen saanut vauhtia vähän kirittyä. Liikunnan suhteen on ollut parin viikon tauko (salilla on käyty pari kertaa ja tietty hyötyliikuttu), koska ensin oli lepopäivä, jonka jälkeen päätin alkaa puolkuntoseksi, ja koska olen tunnollinen terveydenhoitajaopiskelija, niin en ole suostunut liikkumaan ennenkuin päivittäinen niistäminen ja niiskutus on ohi.

Aluksi kun tulin kipeäksi (tai paremmin ehkä flunssaiseksi tai tukkoiseksi tai muuta vastaavaa), niin heti iski kauhea paniikki että meneekö nyt kaikki pilalle kun ei pääse liikkumaan.. Siinä vaiheessa oli aika taas pysähtyä, että kyseessä ei edelleenkään ole mikään kuuri, vaan elämäntapa, ja niinkuin elämään kuuluu, niin aika ajoin on vaiheita jolloin ei syystä tai toisesta vain voi liikkua. Ensimmäinen salikerta tauon jälkeen sujui paremmin kuin ikinä! Kaikki tuntui sujuvan kevyesti ja fiilis oli hyvä! Juoksemisen suhteen kynnys on noussut huomattavasti jopa pelottavan korkealle.. Aloin jopa nauttia juoksemisesta ennen taukoa, joten mistä nyt tämä kynnys on tullut? Ehkä se on pelkoa että enää jaksa kuten pari viikkoa sitten (miksen jaksaisi?) tai että se ei tuntuisi enää yhtä hyvältä kuin ennen.. Tänään aijon mennä koettamaan pitääkö pelot paikkaansa vai onko ne aiheettomia.. :)

Eilen juuri puhuttiin, että jos kyseessä ei olis opari, niin varmasti oltaisin jo jollain tapaa luovutettu, lopetettu tai ainakin löysätty tätä projektia. Se oli aika jännä huomio.. Minkä takia pitää olla niin heikko, että muutosta ei tehdä loppuun jollei sitä tehdä "pakon" takia? Taas ymmärtää vähän paremmin niitä jotka ei pitäydy elämäntapamuutoksessa pidemmän päälle, ja että miten hankalaa muutoksen tekeminen ja siinä pitäytyminen oikeasti on.. Helppo sitä oli etukäteen ajatella että "senkun vaan syödään terveemmin ja lisätään liikuntaa!" :D

Nyt on taas siis aika aktivoitua liikunnan suhteen, ruuan suhteen ollaankin jo palattu aika normaaliin rytmiin :) Pitää vaan yrittää löytää taas ilo liikunnasta, ei muuten motivaatio riitä millään. Joten sanoista toimintaan, aika vetää lenkkarit jalkaan ja lähtee kirmaamaan!! ;)

-Maisa

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Rahkaa ja raejuustoa!


Aateltiin nyt jakaa pari sanaa ravinnosta ja ruokailusta. Ennen muutosta meidän ruokailutottumukset olivat mielestämme aika hyvillä kannattimilla, oli ruokarytmi, salaattia (välillä) ja perushyvää ruokaa, kuitenkin siellä oli pieniä asioita jotka kaipasivat muutosta! Muun muassa annoskoot olivat isoja ja napostelua esiintyi paljon. 

Perunaporkkanamuusia ja jotain lihaa, huomatkaa miten runsas salaatti on tossa ;)
Annoskoossa tosiaan oli korjattavaa.. Oli tossa sentään herneitä :)

 Söimme siis kaksi lämmintä ruokaa päivässä 11-12 aikoihin lounas ja päivällinen 16-17 aikaan. Aamupala syötiin jos jaksoi / innostui / ehti sen tehdä ja lounaan ja päivällisen välissä saattoi syödä jotain jos muisti ja jos muisti niin se saattoi hyvinkin olla suklaata / pullaa / hedelmää tai joskus leipää.

Entinen iltapala.. Suhteettomasti liian suuri
  Pahin aika kuitenkin oli päivällisen jälkeinen makean himo ja useampi tunti iltapalaan jossa useasti saattoi olla aaaaaaivan liian iso annos iltaa kohden, kun olisi tarkoitus syödä vain kevyesti. Päivällisen jälkeen tuli paljon naposteltua kaikenlaista mitä ikinä keksikään. Ja aina oli oltava jotain makeeta päivällisen jälkeen, suklaariisikakut oli viime aikoina aika kova sana!! Ja suklaapatukat. 
 
Joulun alla ostettiin _koristeeks_ karkkeja. Ei koristanu tätä kotia kauaa....
Kevyet iltakaakaot NAM!
Mikä sitten on muuttunut?

Tämän kesän aikana on muuttunut radikaalin hienovaraisen vähäisesti (:D). Joka tarkoittanee lähinnä sitä, että olemme karsineet ylimääräiset napostelut pois ja kiinnittäneet ruoka-annostemme kokoon. Muutoksen alkuvaiheilla opettelimme punnitsemaan ruokamme ja tällä tavoin avata silmiämme oikean annoskoon luomiseen.

Ennen ja jälkeen. Pasta vaihtu kokojyväks ja kastike keveni ja on muuten parempaaki!!!

 Proteiinien ja hiilihydraattien pääsääntöisen lähteen pienentäminen ja salaatin osuus on vakiintunut suurinpiirtein joka aterialle ja annoskoko on pidetty riittävänä. Alussa ruoka-annokset olivat _hieman_ (....) liian pieniä ja energiansaanti jäi liian matalalle, koska pelkäsimme syövämme "väärin", mikä ei sinänsä ole mahdollista koska kyse ei ole mistään dieetistä. 

Perinteinen lihakastikekkin kevennettiin ilman valkosii jauhoja tai mitää valkosta.


 

Mutta alun ongelmista oppineena ollaan hieman suurennettu annoskokoja. Ateriarytmimme on pysynyt aika samana. Olemme koittaneet opetella syömään aamupalaa, vähän kehnoin  tuloksin.. Mietittiin tossa, että jos Maisalla on aamuvuoro, niin usein se syö sillon kaksi aamupalaa (5-6 aikaan kotona esim jugurttia myslillä ja myöhemmin töissä vielä puuroa), joten eikö se kompensoi niitä aamuja kun ei syödä lainkaan? ;) Parantamisen varaa siis vielä on!

Välipalana mansikoita ja energiateejuomaa ;)
Iltapalana jääjugurttia, hunajaa ja marjoja, aivan törkeen hyvää!!
Annoskokojen muutokseen jälkeen tarkoituksena oli naposteluiden karsiminen ja se on yllättävän helposti ja kivuttomasti lähtenyt liikkeelle ja oikeastaan ei ole ollenkaan tehnyt mieli napostella ruokailujen jälkeen. Maisan hermoja koetellaan jatkuvasti kesätyöpaikalla tarjoiltavien herkkujan toimesta, mutta Maisa on ollut vahva ja suurimmaksi osaksi saanut välteltyä houkutuksia. 


Ehkä suurimpia houkutuksia on ollut noi Tsaikan leivonnaiset <3  Onneks toi oikeella oleva jäätee on ollut aivan törkeen hyvä vaihtoehto nyt kesällä!!
Ennen emme eri raaka-aineita ostaessa emme niinkään keskittäneet huomiota siihen mitä ostimme. Yleensä se oli halvinta. Nyt valinnoista on tullut paljon tiedostetumpia, ja olemme viettäneet kaupassa liikaa aikaa tutkien margariinien rasvaprofiileja ja viljatuotteiden kuitupitoisuuksia.

Juhanin suurin herkku (suolainenpiirakka) mistä opeteltii kevennetty versio :)

Llähinnä se että olemme ylipäätään tulleet tietoisiksi valinnoistamme, ja kiinnittäneet huomiota siihen mitä syömme, emmekä syö vain siksi että ruoka on hyvää :D Myös punaista lihaa olemme nyt vältelleet hyvällä menestyksellä! Siipikarjasta saa ihan yhtä hyvää jauhelihaa :) Kaiken kaikkiaan meillä on ollut_ hyvää_ ruokaa kesällä, ollut ihan huippua :p

Perunat, kana ja salaatti on semijees kombo!
Grillattu kana <3
Olimme nyt alkuviikosta Oulussa, ja niinkuin lomalla yleensäkin niin meilläkin ruokarytmi ja ruuan laatu hieman kärsi. Kun söimme miten sattui, niin tuntui että milloinkaan ei oikeen ollut kylläinen olo, ja rytmittömyyden seurauksena tuli myös entistä enemmän aivan järjetön himo kaikkea epäterveellistä kohtaan, hampurilaiset, suklaa, jäätelö.. Kaikki ne huusi meidän nimeä! Tämä ei ollut mukavan tuntuista, koska olemme hyvin pysyneet erossa suurista herkkuvuorista, ja kun olemme jotain syöneet niin ei se ole ollut edes hyvää, joten nämä piinaavat mieliteot hämmensivät.. Onneksi pian on edessä paluu arkeen, ja ruokarytmin palauttaminen, että jospa nämä mieliteotkin loppuisivat.. Tämä ilta on mennyt sen kanssa tapellessa, että lähteekö ostamaan jäätelöä vai ei.. :-/
Kouluruoka ennen ja jälkeen. Luulen että ens keväänä koulussa on vaikeimmat ajat oikeesti edessä..


Tähän asti kaikki on siis sujunut suhteellisen kivuttomasti ja hyvin! Ja otsikkoon viitaten, olemme syöneet paaaaaaaljon muuta kuin rahkaa ja raejuustoa ;) Rahkaa ei oikeastaan olla syöty paljon mitään mutta raejuusto on niin hyvää että sitä on syöty PALJON <3 
Mambaa lainataksemme; vielä on kesää jäljellä! Katsotaan miten tämä vielä etenee, ja miten tämä kaikki tulee päättymään ;)
Oulun retkellä syömässä Fit Wokissa, oli sen verran hyvä paikka että eiköhän tonne uudestaa eksytä viel ;)
-Maisa & Juhani

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Kuukausi takana ja kaksi eessä!

Ensimmäinen kuukausi ollaan  jo elämäntapamuutosta eletty ja aika tuntuu menevän hyvinkin nopeasti! Ollaan tosiaan liikunta alotettu ja ruoka-annoksiin kiinnitetty huomiota (mm. punnitsemalla melkein jokainen ruoka) ja ei oo tullu vielä ainakaa kovinkaan suurta paniikkia / itkupotkuraivaria asian kanssa vaan hyvinkin aikuismaisesti ollaan onnistunut asia hoitamaan ;) Tosin eilen meni ekaa kertaa "kuppi nurin" tän kaiken kanssa, ja ostettiin kevyeksi iltapalaksi pullava-pitko puoliks. Kyllä, söimme koko 1500kcal sisältävän pitkon yhellä istumalla. "Oho".




Mutta miten arkemme nyt siis on muuttunut?

Juhani:

Liikunta! Niin kauan se on elämään kuulunut, joskus vähän enemmän ja joskus vähän vähemmän, mutta ompahan kumminkin. Nyt kesälle olin suunnitellut / toivonut oman liikunnallisen aktiivisuuden lisääntyvän ja siihen oon pyrkinyt ja tämä tarkoittaa itselläni useampaa (5-8h, toki enemmänkin saa mennä kunhan huolehtii ettei ylikuntoon mee ;)) tuntia liikunta viikkoa kohden.

Ennen tätä opinnäytetyötä tuli liikuttua hyvin vaihtelevasti viikoittain, riippuen hyvinkin paljon kursseista mitä koulussa silloin oli ja mitä sillä viikolla sattui huvittamaan / jaksamaan. Tällöin liikunnan määrä saattoi olla 2-8h tuntiin viikossa, kuitenkin lähempänä 2-4h joka saattoi koostua hyvin pitkin muutamasta satunnaisesta pelailusta ja hyötyliikunnasta.

Tämän kuukauden aikana olen pyrkinyt tosiaan liikkumaan useamman tunnin viikossa ja siihen on tullu jopa jotain säännöllisyyttä (noin 3krt / vko) kuntosalilla käymisestä ja siihen päälle sitten satunnaista pyöräilyä, juoksua ja pallon perässä juoksemista. Liikkumisia on tullut kolmen viikon ajalta yhteensä ~19h (vko 25 5h, vko 26 9h ja vko 27 5h) joka tekee n. 6,3h viikkoa kohden ja tuohon alan olemaan tyytyväinen paitsi välillä tuntuisi, että voisi kyllä hieman enemmänkin liikkua... :D Tästä päästäänkin siihen mikä on pienoinen ongelma tässä liikunnassa! Se voisi olla motivaation- tai ehkä paremminkin, seuranpuute. Henkilökohtaisesti olen aika paljon enemmän pallopelien ystävä, kuin esimerkiksi yksilölajien harrastaja ja tilastojen mukaan olen harrastanut ns. yksilölajeja 12,5h ja pallopelejä 6,5h. Tyytyväinen olen määrään mitä olen liikkunut, mutta niiden suhteeseen en ole vielä täysin tyytyväinen.



Maisa:

Itselläni liikunnun laatu on muuttunut radikaalisti. Ennen kesää kävin suhteellisen usein n. tunnin kävelylenkeillä. Oli aikoja jolloin saatettiin käydä joka ilta, ja sitten taas aikoja jollon lenkkien välissä vierähti useampi viikko. Muuta liikuntaa en juurikaan ole etenkään Kajaanissa harrastanut. Raumalla asuessani tykkäsin käydä vesiliikunnoissa, ja ehkä ensi keväänä elvytän taas senkin harrastuksen!

Nyt olen opetellut juoksemaan!! Olen aina uskotellut itselleni etten ole "juoksijatyyppiä", mutta se on ollut varmaan vaan tekosyy huonolle kunnolle. Tässä muutaman viikon aikana olen todennut ettei se kunto ihan sysihuono olekaan, lyhyin juoksulenkki on ollut n. 4,6km ja pisin huimat 10km!!!! Silloin olin kyllä harvinaisen ylpeä itsestäni, koska ennen kesää ehdoton juoksu"ennätykseni" on ollut 3,5km ja sekin pitkin hampain.

Liikuntaa on lisäksi ollut salivierailut ja satunnaiset pyörälenkit. Liikuntaa on tullut viikossa keskimäärin jopa 5 kertana viikossa, välillä samana päivänä on liikkunut useamman kerran. Tämä on aika radikaali muutos entiseen. On helpottanut huomattavasti kun kalenteriin on etukäteen suunnitellut liikunnat, mutta fiiliksen mukaan saattanut esimerkiksi aikaistaa päivällä jos on ollut vaikka juoksufiilis : )

Liikunta on alkanut olla siedettevää. Vielä ei ole juurikaan tullut tilanteita että oltaisiin poikettu sovituista liikunnoista, ainakaan huono sää ei ole ollut esteenä toistaiseksi.  Katsotaan sitten kun alkuinto laantuu ;)



Ruokailut:

Ah, ruoka <3 Kesän aikana olemme syöneet mielestämme todella hyvää ruokaa!!!!! Se on ollut suhteellisen pelkistettyä, mutta puhtaat maut on parhaita. Nälkää emme todellakaan ole nähneet, ja annoksia olisi ehkä edelleen varaa säätää, pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.. Herkkuja emme juuri ole syöneet. Olemme viikonloput sopineet herkkupäiviksi, herkkujen määrät ovat viikko viikolta pienentyneet, ja esim. suklaa ei enää ollut niin hyvää kuin ennen.. :(


Ennen kesää meillä oli olemassa jo ateriarytmi, mikä saattoi elää arjen mukana, niinkuin kuuluukin. Silloin oli kyllä enemmän naposteluja joita olemme nyt karsineet. Suurimmat napostelut tapahtuu Maisalla töissä, siellä kun on usein tarjolla pullaa tms. Kiusauksia vastaan on ollut välillä vaikea taistella, pikkuhiljaa siihenkin ollaan saatu rotia. Käytännössä syömme (aamupalan silloin kun ehdimme) lounaan, välipalan (Maisa ei syö töissä iltavuoroissa), päivällisen ja iltapalan. Iltapala on ollut suhteellisen suuri kompastuskivi, söimme iltaisin aivan liian raskaasti. Alussa saatoimme syödä kokonaisen leivän kaikilla täytteillä, ja lisäksi vielä esimerkiksi jugurttia erilaisilla lisukkeilla. Nyt iltapala on aika usein jugurttia, mysliä ja marjoja tai hedelmiä.


Alamme pikkuhiljaa siirtymään pois ruokien punnitsemisesta, koska silmämääräisesti alkaa hahmottaa jo sopivia annoksia. Salaattia tulemme punnitsemaan varmaan loppuun asti.... :D Olemme myös pyrkineet siihen, että joka aterialla olisi jotain  kasvikunnan tuotteita ja siinä olemme yllättävän hyvin pysyneet.. :)


Miltä tämä ensimmäinen kuukausi on nyt tuntunut?
Olemme molemmat olleet tähän asti varsin tyytyväisiä. Eilen oli ensimmäistä kertaa päivä jolloin Maisalla oli ollut poikkeuksellisen raskas iltavuoro ja Juhanilla syntymäpäivä, jolloin päätimme heittää iltapalan ajaksi vaa'an kaappiin, ostimme Pullava-pitkon ja söimme sen. Maisaa alkoi jo kaupassa kaduttaa mutta kotiin se silti päätyi. Ruokien punninta ja kaiken ylöskirjaaminen ei silti ole vielä ollut liian raskasta tai puuduttavaa, voi tosin olla kahden kuukauden päästä vähän toiset fiilikset.. 
Epäterveellisiin valintoihin on edelleen ajaneet lähinnä tunnejutut, kuten väsymys ja huonomieli. Liian helposti tulee tartuttua herkkuihin jos ottaa päähän..

Tänään tehdään Juhanin synttäreiden kunniaksi herran herkkua, Britakakkua!! Sen lisäksi teemme suolastapiirakka, johon sovellamme kukkakaalipohjaa ja täytteenäkin on jotain muuta kuin pekonia ;) On muuten yllättävän vaikea löytää juustoa missä on rasvaa se 17% tai alle, etenkin juustoraasteet oli haasteellisia.. Onneksi on mozzarella ;)


- Juhani ja Maisa

PS. MUISTUTAMME VIELÄ, ETTÄ KAMK:n LIIKUNTATILAT (esim. kuntosali) ON SULJETTU NIIN KAUAN KUIN KOULUKIN ON!! Tilojen käyttö ei siis kesän aikana ole sallittua! Tilat on taas syksyllä käytössä, ja esim. salivuorot ilmoitetaan syksyllä taas uudestaan, malttakaahan siihen asti!! :)